Yleisesti käytettynä tukirakenteena,teräslevypaalukäytetään laajalti syvien perustusten tukemisessa, tulvavalleissa, patopaloissa ja muissa projekteissa. Teräksen lyöntimenetelmäponttipaalutvaikuttaa suoraan rakentamisen tehokkuuteen, kustannuksiin ja rakentamisen laatuun, ja ajomenetelmän valinta tulisi harkita projektin erityisvaatimusten, geologisten olosuhteiden ja rakennusympäristön mukaan.
Teräslevypaalutuksen lyöntimenetelmä jaetaan pääasiassa yksittäiseen lyöntimenetelmään, seulalyöntimenetelmään ja orren lyöntimenetelmään, joilla kullakin on omat ominaisuutensa ja sovellettavat skenaariot.
Yksilöllinen ajotapa
Jokainenteräspaalulevylyödään itsenäisesti peltiseinän kulmasta alkaen ja asennetaan yksi kerrallaan koko projektin loppuun asti. Tämä menetelmä ei ole riippuvainen muiden teräsponttipaalujen tuesta, ja jokainen paalu lyödään maahan erikseen.
Teräsponttipaalujen yksittäinen lyönti ei vaadi monimutkaista aputukea tai ohjauskiskojärjestelmää, ja sitä voidaan käyttää nopeasti ja jatkuvasti. Tämän etuna on helppo rakentaa, nopeus ja tehokkuus sekä alhaiset rakennuskustannukset. Haittapuolena on, että teräsponttipaalut kallistuvat helposti viereisten paalujen puutteellisen tuen vuoksi lyöntiprosessin aikana, mikä johtaa suuriin kumulatiivisiin virheisiin ja vaikeaan pystysuoruuden ja tarkkuuden laadunvalvontaan. Yksittäinen lyöntimenetelmä sopii geologisiin olosuhteisiin, joissa on tasainen maaperä eikä ole esteitä, ja se sopii erityisesti lyhyiden paalujen rakentamiseen ja väliaikaisiin tukihankkeisiin, jotka eivät vaadi suurta tarkkuutta.
Näytöllä ohjattu menetelmä
Ryhmä teräsponttipaaluja (10–20 paalua) työnnetään ohjauskehykseen riveihin muodostaen seulamaisen rakenteen ja sitten lyödään erissä. Tässä menetelmässä seulaseinän molemmissa päissä olevat teräsponttipaalut lyödään ensin tiettyyn syvyyteen suunnittelukorkeudella paikoitusponttipaaluina ja sitten lyödään erissä keskelle peräkkäin, yleensä tietyin väliajoin, kunnes kaikki teräsponttipaalut ovat saavuttaneet vaaditun syvyyden.
Seulamenetelmällä on parempi rakenteen vakaus ja tarkkuus, se voi tehokkaasti vähentää kallistusvirhettä ja varmistaa ponttiseinän pystyasteen rakentamisen jälkeen, ja samalla on helppo toteuttaa suljettu sulkeminen, koska molemmat päät on sijoitettu ensin. Haittapuolena on, että rakennusnopeus on suhteellisen hidas ja on rakennettava korkea rakennepaalukehys, ja viereisen ponttiseinän tuen puuttuessa paalurungon itsekantava vakaus on heikko, mikä lisää rakentamisen monimutkaisuutta ja turvallisuusriskiä. Teräsponttiseulamenetelmä soveltuu laaja-alaisiin projekteihin, joissa on tiukat vaatimukset rakentamisen tarkkuudelle ja pystyasennolle, erityisesti geologisissa olosuhteissa, joissa maaperän laatu on monimutkainen tai tarvitaan pidempiä teräsponttiseiniä rakenteellisen vakauden ja rakentamisen laadun varmistamiseksi.
Tietyllä korkeudella maanpinnasta ja tietyllä etäisyydellä akselista rakennetaan ensin yksinkertainen tai kaksinkertainen orren runko, jonka jälkeen teräslevypaalut asetetaan oren runkoon järjestyksessä. Kulmien sulkemisen jälkeen teräslevypaalut ajetaan vähitellen suunniteltuun korkeuteen yksi kerrallaan porrastetusti. Orsien paalutusmenetelmän etuna on, että se voi varmistaa teräslevyseinän tasomaisen koon, pystysuoruuden ja tasaisuuden rakennusprosessissa suurella tarkkuudella. Lisäksi tämä menetelmä voi tarjota rakenteelle vahvemman vakauden sulkemisen jälkeen käyttämällä orsien runkoa, mikä soveltuu erilaisiin geologisiin olosuhteisiin.
Haittapuolena on, että sen rakennusprosessi on suhteellisen monimutkainen ja vaatii orren rungon pystyttämistä ja purkamista, mikä paitsi lisää työmäärää, myös voi johtaa hitaampaan rakennusnopeuteen ja korkeampiin kustannuksiin, erityisesti silloin, kun tarvitaan erikoismuotoisia paaluja tai lisäkäsittelyä. Orsipaalutusmenetelmä sopii hankkeisiin, joissa on erityisvaatimuksia rakennustarkkuudelle, pienimuotoisiin hankkeisiin tai kohteisiin, joissa paalujen määrä ei ole suuri, sekä geologisiin olosuhteisiin, joissa on monimutkainen maaperän laatu tai esteitä, jolloin vaaditaan tarkempaa rakentamisen hallintaa ja rakenteellista vakautta.
Julkaisun aika: 26.3.2025